Jos EU:n komissio saa tahtonsa läpi, yhä useamman eurooppalaisen palkka määräytyy jatkossa tes-neuvotteluissa. Jo pitkään käyty keskustelu eurooppalaisesta minimipalkasta on saanut uuden vaihteen, ja vähimmäispalkkadirektiivi on edennyt EU:n ja kansallisten poliittisten elimien käsittelyyn. Direktiivillä EU haluaa kuroa umpeen jäsenmaiden palkkaeroja.
Tulevaisuudessa EU-säädökset saattavat säädellä myös Euroopan maiden vähimmäispalkkoja.
EU-komissio sai lokakuussa 2020 valmiiksi ehdotuksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Direktiivin avulla komissio pyrkii lisäämään työehtosopimusten käyttöä EU-maissa ja parantamaan vähimmäispalkkojen tasoa Euroopan unionin alueella.
Tällä hetkellä vähimmäispalkoista sovitaan lainsäädännössä miltei kaikissa EU-maissa. Suomi, Ruotsi, Tanska, Italia, Itävalta ja Kypros ovat ainoat jäsenmaat, joissa ei ole lakia vähimmäispalkasta.
EU muutti kurssiaan työntekijöiden toivomaan suuntaan
Suomessa minimipalkoista sovitaan työehtosopimuksissa. Vaikka vähimmäispalkkadirektiivi tulisi voimaan, Suomen malli voi jatkua entisellään. Näin arvelevat sekä työntekijäjärjestöt että Suomen valtioneuvosto.
– Jäsenmaille tulee velvoite edistää työehtosopimusneuvotteluita, joissa asioista sovitaan alakohtaisesti.
Direktiivi muuttaisi EU:n politiikkaa suuntaan, jota ay-liike on pitkään toivonut, SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo.
– Jäsenmaille tulee velvoite edistää työehtosopimusneuvotteluita, joissa asioista sovitaan alakohtaisesti. Tähän mennessä komissio on suositellut tes-neuvotteluiden hajauttamista ja yrityskohtaisten palkkajoustojen lisäämistä.
Komission mukaan palkkaerot ovat yleensä pienempiä maissa, joissa suuri osa työvoimasta on työehtosopimusten piirissä. Heidän palkoistaan siis sovitaan tes-pöydissä.
Epäreilu palkkakisa vaikeutuu, jos direktiivi menee läpi
Uusi direktiivi ei mullistaisi Suomen työmarkkinoita. Suomen talous voi hyötyä, jos palkat parantuvat muualla Euroopassa.
– Kysyntä, ostovoima ja kulutus kasvavat EU:ssa, jos direktiivi nostaa palkkatasoa muualla. Se näkyy Suomeen asti, koska meillä on tuotteita myynnissä EU:n sisämarkkinoilla.
Ristelä arvelee vähimmäispalkkadirektiivin vähentävän uhkaa, että epäreilu palkkakilpailu ja työehtojen polkeminen lisääntyisivät Suomessakin,
– Direktiivi auttaisi ylläpitämään järjestelmää, jossa palkat perustuvat työehtosopimuksiin ja iso osa työntekijöistä on niiden piirissä. Samalla se vähentäisi painetta siihen, että palkkatasoa pitäisi alentaa ja palkoista sopia entistä useammin työpaikoilla.
Lue lisää: EU:ssa kytee iso muutos: vähimmäispalkkoja puuhataan samalle viivalle – Vaikutus voi tuntua sinunkin
”Työntekijöiden heikkoa asemaa käytetään hyväksi”
Komissio tahtoo direktiivin avulla vähentää palkansaajien köyhyyttä ja jäsenmaiden välisiä palkkaeroja. Palkansaajien köyhyys on unionissa todellinen ongelma. Komission mukaan vuonna 2018 köyhyydessä eli 9,4 prosenttia koko EU:n työvoimasta.
Esimerkiksi itäisen Keski-Euroopan, kuten Bulgarian, palkkataso on hyvin matala. Jäsenmailla ei ole intohimoja parantaa vähimmäispalkkojaan, koska ne pelkäävät, että palkkatason nousu murentaa niiden kilpailukykyä. Tämä voi johtaa epäreiluun kilpailuun palkoilla eli palkkadumppaukseen. Vähimmäispalkkadirektiivillä unioni voi puuttua ongelmaan.
– Monikansalliset konsernit voivat tehdä samaa tuotetta monessa maassa. Tuotanto on halvempaa siellä, missä palkat ovat hyvin alhaiset eikä työntekijöiden kanssa neuvotella. Työntekijöiden heikkoa asemaa käytetään hyväksi, Ristelä havainnollistaa.
Palkkaerot EU-alueella ovat huimia. Eurostatin tilastojen mukaan EU:n pienin vähimmäispalkka vuoden 2020 heinäkuussa oli Bulgariassa. Siellä vähimmäispalkka kuukaudessa oli vain 312 euroa. EU:n korkein vähimmäispalkka, 2 142 euroa kuukaudessa, oli Luxemburgissa.
EU ei määrää minimipalkan tasoa eurolleen
JHL:n kattojärjestö SAK kannattaa komission ehdotusta vähimmäispalkoista. SAK:n mielestä on tärkeää, että direktiivi ei vaadi lakisääteistä vähimmäispalkkaa Suomeen.
Korjattavaakin ehdotuksessa riittää. Ehdotuksen mukaan EU-maat voisivat jatkossakin poiketa vähimmäispalkoista tietyissä tilanteissa. Eurooppalainen ay-kattojärjestö ETUC vaatii, että poikkeukset kielletään.
Nykyinen ehdotus ei myöskään ota kantaa vähimmäispalkan tasoon. ETUCin mielestä vähimmäispalkka pitäisi suhteuttaa kunkin maan yleiseen palkkatasoon, jos siitä ei sovita työehtosopimuksissa. SAK:n Pekka Ristelä pitää ETUCin tavoitetta hyvänä, mutta arvioi, että tiettyä palkkatasoa vaativaa direktiiviä on vaikea saada EU-maiden hyväksymäksi.
”EU:lle ei saa luovuttaa avaimia”
Työnantajajärjestöt vastustavat EU-tason vähimmäispalkkasääntelyä kiivaasti. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK että Kuntatyönantajat KT ovat sitä mieltä, että palkka-asioista päättäminen ei kuulu EU:lle.
– Työnantajien leirissä koemme, että palkkapolitiikka on yksinomaan jäsenvaltioiden asia.
Se on työmarkkinoilla niin perustavanlaatuinen asia, että avaimia ei saa luovuttaa EU:lle, KT:n neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas perustelee.
Myös komission ja Suomen valtioneuvoston mielestä kansallisen tason palkat kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Jäsenmaiden välillä on valtavia eroja siinä, miten vähimmäispalkat määritellään. Tähän pulmaan voidaan parhaiten puuttua unionin tasolla.
Nybondas-Kangas muistuttaa, että Suomen työmarkkinoilla palkoista ja työehdoista sovitaan entistä enemmän paikallisesti, eli esimerkiksi yrityskohtaisesti. Hänen mukaansa vähimmäispalkkadirektiivi veisi kehitystä täysin päinvastaiseen suuntaan Euroopan tasolla.
KT:n mielestä vähimmäispalkkadirektiivi ei tällä hetkellä juuri muuttaisi Suomen työmarkkinoita. Tulevaisuudesta ei voi sanoa mitään varmaa. Direktiiviehdotus asettaa velvoitteita maille, joissa työnehtosopimusten piirissä on alle 70 prosenttia työntekijöistä.
– JHL:ssä on vaikea nähdä nykyistä komission esitystä uhkana työehtosopimuksiin pohjautuvalle työmarkkinamallille.
Suomessa tästä ollaan yhä kaukana. Työehtosopimusten piiriin kuului vuosina 2017–2018 tilastojen mukaan 89 % palkansaajista. Työehtosopimusten kattavuus Suomessa laski vain vähän vuosien 2014 ja 2018 välillä. Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksesta, joka julkaistiin vuonna 2019.
– Riittääkö Suomen nykyinen lainsäädäntö, jos tes-kattavuus laskee? Suomi voisi tulla täysimääräisesti direktiivin piiriin. Emme me voi tietää tätä, Nybondas-Kangas korostaa.
Ehdotus etenee EU:ssa aikaisintaan 2021
Suomen työehtojärjestelmää uhkaa ennemmin kotimaisten työnantajaliittojen kuin EU:n toiminta, JHL:n neuvottelujohtaja Mari Keturi paukauttaa.
– Meidän JHL:ssä on vaikea nähdä nykyistä komission esitystä uhkana työehtosopimuksiin pohjautuvalle työmarkkinamallille. Eiköhän suurempi uhka tule kotimaasta, jos mietitään vaikka Metsäteollisuus ry:n kieltäytymistä alakohtaisista työehtosopimusneuvotteluista tulevaisuudessa.
Keturi ei halua ottaa kantaa siihen, onko EU:lla toimivaltaa päättää minimipalkoista.
– Se on juridinen tulkintakysymys, joka ei kuitenkaan ole työmarkkinajärjestöjen käsissä. Odotetaan rauhassa EU:n neuvoston oikeuspalvelun tulkintaa asiassa. Se saadaan todennäköisesti kevään aikana.
Direktiiviehdotus riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa tulee eduskunnan käsittelyyn 4. helmikuuta 2021, kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta alkaa puida asiaa. Unionissa ehdotus menee vielä EU:n neuvoston ja Euroopan parlamentin ruodittavaksi. Parhaassa tapauksessa EU saa direktiivin käsiteltyä vuoden 2021 aikana. Sen jälkeen säädökset pitää vielä viedä osaksi jäsenmaiden lainsäädäntöä.